30.11.2015

POSTCARDS FROM THE FRENCH RIVIERA

123456789

Viimeiset kuvat Rivieralta. Pala aurinkoa marraskuun viimeiselle päivälle. Ai että.

Just nyt mä istun  untuvapeittoon kääriytyneenä First Aid Kitiä kuunnellen ja kerään voimia tulevaan työpäivään. Tai työiltaan. Viime viikot on aika tiiviisti noudattanut rytmiä herätys-töihin-ehkä toisiin töihin-netflix-nukkumaan. Ja sama uudestaan. Mutta musta se on oikeastaan vaan aika kivaa, kun on taas rutiineja. Plus onpahan ainakin motivaatiota painaa sillon tällöin jopa 14 tuntisia päiviä, nimittäin koko syksyn matkakuumeiltuani ostin lentoliput Balille! Toi tuntuu vielä kovin kaukaiselta, mutta oon ihan käsittämättömän innoissani. Ääää. Niin tai siis korjaan, lentolipun. Menosuuntaan. Treffaan mun kaverin siellä ja sen jälkeen suunnitelmat on aika auki, mutta onhan tässä vielä kaks kuukautta aikaa lähtöön. Joku paluulippu mun ehkä silti pitää hankkia, tai muuten on riski että jään sille tielle...eivaan.

Sillä vaikka täällä ei ole lumesta tietoakaan ja on aurinko noussut tänään 8.54 (ei sillä, että sitä edes voisi tuolta pilviverhon takaa nähdä) niin Utsjoella keltainen möllykkä nähdään seuraavan kerran vasta 16.1.2016. Vois mennä huonomminkin. Nyt meen keittää toisen kupin kahvia ja koitan pikkuhiljaa keräillä itseni.

20.11.2015

SYKSYJUTTUJA

2
Mä ja mun rakkaat Ranskan maalla / Cannes
1
Au revoir! / Nyt hei ihan oikeesti.. ei se Kaisa niiin vaikea oo
3.1
Black Swanina Halloweenina / Lemppariruokaa
4
Päivä ei vaan voi olla huono jos se alkaa brunssilla / Kyllä toi aurinko nyt taas kelpais 
5
Ehkä söpöin kauppa ikinä! / Curly hair don't care

Muutama puhein räpsy, elämäni, no ei ehkä sittenkään. En nimittäin tiiä onko tää vai viime syksy lopulta ollut oudompi, mutta kuitenkin aika repäisevästi erilaiselta syksyltä. Marraskuu, vuoden ehdottomasti turhin ja nihkein kuukausi, joka mun mielestä pitäisi vaan skipata kokonaan, on jo paremmalla puolella. Ja uskomatonta mutta totta, vaikka en oo nähnyt aurinkoa kunnolla lähes kahteen viikkon, niin mä olen onnellinen. Enkä ehkä jättäisi tätä marraskuuta väliin, jos niin voisinkin valita.

Tänä syksynä mä oon niin vihannut kuin rakastanutkin elämää täydestä sydämestäni. Vaikka olin hetken varma, että Suomeen jääminen oli huonoin päätös ikinä, niin lopulta oon siihen ihan tyytyväinen. Vaikka ehkä jossain muualla oisin saanut rusketusrajat ja nauranut enemmän, niin täällä mä olen todella tajunnut, että oon hakeutumassa omalle alalle. Ja oppinut, ettei elämän täydy olla ihan huippua ollakseen hyvää. Ja että lopulta asioilla on tapana järjestyä. Ja että tosiystävyys ei ole välissä olevista kilometreistä tai aikaerosta kiinni. Ja että tentistä voi ilmeisesti päästä läpi samanlaisella liibalaaballa, kuin lukiokokeista. Ja että Netflix on pahempi addiktio, kuin mikään muu. Ja että parhaat tarinat usein syntyy niistä hetkistä, jotka jälkikäteen ajatellen haluisi vaan leikata pois omasta elämästään ja unohtaa ikuisesti kiusallisuutensa vuoksi. Robbin Williamsia lainaten päätän tän nyt vaan toteamalla, että "Even mistakes can be wonderful."

12.11.2015

NIZZA / NICE

123.134567

Holaa! Täällä ollaan elossa, joskin heikosti. Duunit on vieny musta mehut aika tehokkaasti enkä yhtään ihmettele, sillä edellisistä kahdesta vuorokaudesta, olin töissä 22 h ja kun siitä vielä miinustaa nukkumisen ja autolla ajamisen, niin vapaa-aikaa mulla on jäänyt ehkä kuusi ja puoli tuntia. Mikä on siis ne välit, kun oon syöny aamu- ja iltapalaa tai käynyt kotona kääntymässä työpäivien välissä. Täältä suunnalta lähtee nyt kyllä suuri hatunnosto, niille jotka tekee yli kahdeksan tuntista duunipäivää normaalioloissakin. Ihan hullun hommaa. Mun pää rupee olemaan niin pöperöä, etten edes muista mitä muuta oon tehny viimeaikoina... Ainakin käyny paijaamassa kaverin 12 viikkosta koiranpentua ja syönyt omasta mielestä just sopivasti, mutta lompakon mielestä ihan liikaa ulkona. Enää onneks yks lyhyt huominen ja sitten mulla alkaakin ansaittu viikonloppu.

Koska koneella en hirveesti oo kerennyt istumaan, niin näitä Ranskan kuvia on vielä julkaisematta. Vikana reissu päivänä suunnattiin Nizzaan ihmettelemään ja mä kyllä ihastuin tohon kaupunkiin. Sopivasti suurkaupunki tunnelmaa, kauniita maisemia, hyvät shoppailumahdollisuudet (hurjasta kaupoissa kiertelystä huolimatta en ostanu mitään ja oon aika ylpee itestäni!) biitsibulevardi ja kivan oloisia rafloja. Me käytiin syömässä semmosessa italialaisessa kun Di Piu ja pizzaa voin ainakin sieltä suositella! Ikuisena Italia-tyttönä mun on muuten myös pakko mainita yksi juttu johon kiinnitin huomiota, sillä vaikka Nizza on melkein samalla korkeudella Riminin tai Firenzen kanssa, niin se oli vaan jotenkin niin etelää. Kun taas Italiassa noilla leveysasteilla ollaan selkeästi pohjoisessa. Hassua. Jos tota kaupunkia haluisin kuvilla vain yhdellä sanalla niin se olisi: värit. Kirkkaat pinkit, oranssit ja keltaiset rakennukset, vihreät palmut ja turkoosi meri. Vaihtaisin tän Suomen marraskuisen harmauden milloin vaan tollaseen.

8.11.2015

LINKKAA BLOGISI TOP5

linkblog1


Rakastuin tähän blogiin sillä sekunilla, kun se uuteen välilehteen latautui. Kuvat, teksti, Roosan tyyli, kaikki. Just tältä mun mielestä hyvät blogit näyttää. Ikuisena matkakuumeilijana interrail-postaukset saa multa erityismaininnan. Käykää klikkailemassa itsenne lukijoiksi.

linkblog2


Sanoisin, että tässä on kasassa täydellisen muotiblogin ainekset. Laadukkaat kuvat, check. Ihania asuja, check. Ja mainittakoon nyt vielä, että Marianne on mielettömän kaunis. Mun pukeutumis inspiraatio nousi just potenssiin kymmenen.

linkblog3.1


Tää löyty jo ennestään mun lukulistalta. Tässä blogissa ehdottomasti parasta on tunnelma. Ulkoasu ja yksinkertaisuudessaan kauniit postaukset. Muuten, funny fact: muistan kun rupesin seuraamaan tätä blogia ja ihmettelin miks Jennin naama näyttää tutulta. Kunnes välähti, että aaaah me ollaan saman lukion kasvatteja, eri vuosiluokkaa vaan.

linkblog4


Tässäkin kohtaa voisi käyttää avainsanaa: tunnelma. Elsan kuvat on todella kauniita ja tyttö osaa myös kirjottaa ihanasti. Ex-au pairina musta on myös kiinnostavaa lukee, millasta se homma on Montanassa.


linkblog6.1


Nyt eletään historiallisia aikoja, sillä tää on ensimmäinen musiikkiblogi ikinä, mitä rupesin seuraamaan. Mutta en voi kun suositella! Matildalla on (no ainakin allekirjoittaneen mielestä) täydellinen musamaku. Täältä löyty jo monta tän hetken lempparia, mutta vähintään saman verran mulle täysin uutta kuunneltavaa. Kolahti ja kovaa.

Täytyy sanoa, että tän postauksen kirjottaminen oli paljo vaikeempi homma kun kuvittelin. Näiden viiden lisäksi linkkasitte monta muutakin huippu blogia, joten kiitos niistä! Nyt meikäläinen lähtee maistelemaan suklaajuustokakkua, jonka eilisiltainen leipominen oli täysi fiasko. Peukut pystyssä, että maku ois kuitenkin hyvä, haha. Hauskaa isänpäivää kaikille siellä ruudun toisella puolella :-)

4.11.2015

HALLOWEEN 2015

123467.17

Miksei kukaan enää pidä kotibileitä? Kotibileet on parhaita. Muistan yhä sen ajan kun viikko tolkulla odotettiin, että jollain kavereista olis kämppä tyhjänä ja sitten reivattiin, tanssittiin kuin hullut, naurettiin paljon ja noh, aika usein myös jossain vaiheessa iltaa itkettiin. Kotibileissä ehti yhdessä illassa tapahtua enenmmän, kun mun elämässä tapahtuu tätä nykyä kahdessa viikossa. Mutta viime viikonloppuna meillä oli kotibileet. Vanhat kunnon. Vanhalla porukalla. Oli aika huippua, että paikalla oli yläastekavereita, joista osaa en ollut nähnyt niin pitkään aikaan että ihan hävettää. Tosin ilmisesti ikää ja sen myötä järkeä on vuosien varrella tullut (luojan kiitos) vähän lisää ja turhat draamat jäi draamaliematta. Mutta, voi hauskaa meillä oli. Vähintään yhtä hauskaa kun toissa vuonna samaisissa kemuissa. Ei voi kun kiittää emäntää, järjestelijöitä ja kaikkia paikalle saapuneita.

Mulla on Halloweeniin vähän ristiriitainen suhtautuminen, Mä rakastan sitä, mutta se ei vaan ole suomalainen juhla. Ja ihan perjaatteesta on edes vähän pakko muka-vastustaa kaikkia kaupallisia jenkkijuttuja. Mutta toisaalta, ei yksikään tilaisuus johon saa luvan kanssa pukeutua naamiaisasuun oo turha. Eihän?

3.11.2015

ILE SAINT-HONORAT À CANNES

16345.129811

Ja sitten vuorossa yllätys yllätys, lisää reissujuttuja! Sunnuntaina otettiin vene Cannesin edessä olevalle Saint-Honoratin saarelle viettämään rentoa iltapäivää. Sää oli utuinen ja rauhallinen ja niin oli tunnelmakin. Tuolla saarella on luostari, joten kirkon kellot soi tasatunnein ja me kiivettiin syömään eväitä upean vanhan rauniolinnan huipulle. Juoruttiin ja pohdittiin elämää muiden satunnaisten turistien kulkiessa ohitse. Ihan mieletön paikka tääkin.

Elämä kotonakin maistuu ainakin toistaseks aika makealle, mulla on takana ihan huippu viikonloppu ja eilisestä työpäivästä jäi tosi hyvä fiilis. Ulkona paistaa aurinko ja säätidotuksessa sanottiin, että näin lämpimiä säitä meillä ei varmaan ollut edes kesäkuun alussa #vainsuomijutut. Taidankin siis vaihtaa netflixille pyhitetyn vapaapäivän johnkin vähän aktiivisempaan. Ja jos heittäydyn ihan villiks nii katkasen tän liian pitkään jatkuneen urheilumattomuuden putken ja lähen lenkille.